Markkinoilla yleistyneet digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palvelujen parempaa saatavuutta, mikä tekee kiinteistöistä ja asunnoista palvelualustoja. Asunnon vuokrauksessa painopiste on entistä enemmän itse asunnon lisäksi siihen kuuluvissa erilaisissa palveluissa. Myös kiinteistöjen manageroinnista vastaavia helpottaa erilaiset digitaaliset kiinteistöhallintajärjestelmät, jotka auttavat seuraamaan muun muassa kiinteistön ylläpitoa, vuokrausta, huoltopyyntöjä ja muita hallinnollisia tehtäviä. Lue tästä aiheesta lisää blogistamme: Kolme tekijää, jotka auttavat vuokrataloyhtiöitä erottumaan joukosta.
Ihmiset panostavat myös enemmän koteihinsa integroitaviin taloautomaatioon. Tällä tarkoitetaan teknologiaa, joilla parannetaan esimerkiksi asumisen helppoutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kysynnän kasvu on saanut kiinteistönomistajat ja rakennuttajat kiinnostumaan investoimisesta älykkääseen rakentamiseen ja järjestelmiin. Yleistyviä älyteknologioita on muun muassa digitaaliset turva- ja ovipuhelinjärjestelmät. Digitaalisaatio jatkaa kehittymistään, ja tulevaisuudessa odotetaan lisää innovatiivisia ratkaisuja kiinteistöalalle niin Suomessa kuin maailmallakin.
Kestävien ja energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen ja kiinnostus asumisen ilmastopäästöistä ovat merkittäviä ja kasvavia trendejä kiinteistöalalla. Suomen valtio ja Euroopan unioni ovat lisänneet kannustimia ja regulaatioita rakennusten ja asumisen ilmastoystävällisyyteen liittyen, mikä tukee ilmastotavoitteisiin pääsyä.
Kiinteistöjen hiilidioksidipäästöt ovat tärkeitä useista syistä. Ensinnäkin kiinteistöala on yksi merkittävimmistä toimialoista, joka vaikuttaa ympäristöön ja kuluttaa luonnonvaroja. Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä (Rakennusteollisuus RT ry). Kiinteistösektori on vastuussa merkittävistä hiilidioksidipäästöistä, jotka aiheutuvat pääasiassa rakennusten lämmittämisestä ja jäähdytyksestä, sekä sähkön ja eri laittaiden käytöstä. Kestävien rakennusten rakentaminen kannattaa, sillä ne voivat säästää energiaa ja vettä, mikä vähentää kustannuksia. Rakennusten markkina-arvo ja kilpailukyky voi myös kasvaa, sillä kuluttajat ja vuokralaiset ovat entistä ympäristötietoisempia ja osaavat vaatia kestäviä ratkaisuja.
Asuminen tuottaessa suuren osan suomalaisten hiilijalanjäljestä, on ymmärrettävää, että asukkaista on tullut entistä ilmastotietoisempia ja kodinetsijät haluavat ekologisesti kestävän ja energiatehokkaan kodin. Kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä on valtava vaikutus ympäristöön, ja kun yhä useammat ihmiset tiedostavat ongelman, kiinteistöala jatkaa askeleita kohti kestävää kehitystä. Vuokranantaja voi valita koteihin esimerkiksi energiatehokkaampia kodinkoneita ja optimoida asuntojen lämpötiloja. Asukkaat voivat toki itsekin vaikuttaa, esimerkiksi moni asukkaista seuraakin omaa energian- ja vedenkulutusta, ja kierrättää tarkkaan.
Kasvukeskuksissa asuvien ihmisten määrä on kasvussa ja kaupungistuminen jatkuu, mikä lisää kysyntää asunnoille näillä alueilla. Asunnon vuokraus on myös nyt suhteellisesti halvempaa korkeampien korkojen vuoksi ja monet saattavat lykätä asunnon ostoa myös yleisen epävarmuuden vuoksi. Tämä lisää vuokra-asumisen kysyntää. (Nordea Corporate, Finland: Housing market review - Reaching a trough)
Vuokra-asumisen kysynnän kasvaessa myös yhteisasuminen on yleistynyt. Urbaria Summaries Series 2020/5 tutkielman mukaan yhteisasumiseen kannustaa etenkin taloudellinen hyöty ja muiden ihmisten kanssa asumisesta tuleva sosiaalisuus, joka saattaisi muuten jäädä vähemmälle. Se myös mahdollistaa laadukkaampaa asumista edullisemmin, erityisesti jos preferoi asunnon sijaintia kalliilla asuinalueella. Yhteisasumisen lisääntyminen voi olla jatkoa kehityskululle, jossa vuokra-asuminen on yleistynyt omistusasumisen vähentyessä ja asumiskulujen noustessa suurkaupungeissa. Se on ollut trendi nuorten keskuudessa jo pitkään, mutta on yleistynyt myös muissa ikäluokissa. (Urbaria Summaries Series 2020/5)
%201.svg)